Nykypäivän teknistyvissä kiinteistöissä tavoitteet voidaan saavuttaa vain silloin, kun rakennusautomaatio toimii tehokkaasti. Siksi suunnittelijoiden kannattaa lyödä osaamisensa yhteen järjestelmätoimittajien kanssa, uskoo automaatiosuunnittelija Juha Leppänen Swecolta.
Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu rakennusautomaatiojärjestelmä on avain siihen, että kiinteistön käytön aikainen energiankulutus saadaan pysymään pienenä. Se auttaa löytämään jäähdytyksen, ilmanvaihdon ja lämmityksen välille balanssin, joka tyydyttää niin omistajaa kuin käyttäjiä.
Leppäsen kokemuksen mukaan automaatiosuunnittelija onnistuu työssään parhaiten silloin, kun hän ajattelee järjestelmätoimittajat kumppaneina, joiden kanssa ratkaisuja etsitään yhdessä – ei vain myyjinä ja urakoitsijoina.
Yhteistyötä tarvitaan muuallakin kuin hankkeissa
Nykypäivän automaatiosuunnittelijan tehtäväkenttä on laaja: automaatio kytkeytyy kaikkeen talotekniikkaan, joten suunnittelijalta odotetaan näkemystä ja ymmärrystä niin LVI- kuin sähköjärjestelmistäkin. Myös jatkuvasti kehittyvät suunnitteluohjeistukset, lainsäädäntö ja rakennusalan vaatimukset tuovat arkeen jatkuvasti uutta haltuun otettavaa.
– Yhteistyö järjestelmätoimittajan ja urakoitsijan kanssa auttaa siinä, että jokainen olennainen yksityiskohta tulee huomioiduksi tiivistahtisten hankkeiden lomassa, Leppänen sanoo.
Leppänen on usein yhteydessä järjestelmätoimittajaan, kun se on valittu hankkeeseen. Hän käy suunnitelmat läpi tämän kanssa ja pyytää niistä palautetta. Tavoitteena on varmistaa, että järjestelmäselostukset ovat toteutuskelpoisia ja suunniteltu toteutus tuottaa parhaan lopputuloksen.
Tarvittaessa hän on yhteydessä urakoitsijoihin ja selvittää ratkaisuvaihtoehtoja jo suunnitteluvaiheessa.
– Tällaista kartoittamista tarvitaan etenkin saneerauskohteissa, joissa reunaehdot ovat tiukemmat ja esimerkiksi kaapelointireittejä ei voi muuttaa kuten uudisrakennuksissa.
Yhteydenpidon ei tarvitse aina rajautua edes hankkeisiin. Leppänen pitää tärkeinä tuotekoulutuksia, joita järjestelmätoimittajat järjestävät suunnittelutoimistoille. Niissä käydään läpi mitä uusia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia rakennusautomaatiojärjestelmissä on sekä miten ne ovat päivittyneet: Miten vaikkapa viime vuosina yleistyneen energiankierrätyksen dataa käsitellään ja esitetään käyttäjille? Entä millaisilla optimoinneilla voi saavuttaa kustannussäästöjä?
– Samalla järjestelmäkehittäjät saavat tietoa suunnittelijoiden tarpeista jatkokehitystä varten.
Pieni osa hanketta mutta ratkaiseva osa talotekniikkaa
Automaatio on usein rahallisesti pieni osa hankkeen kokonaisbudjettia mutta kriittinen tekijä talotekniikan hienosyisessä kokonaisuudessa. Se herättää koko rakennuksen henkiin ja saa sen toimimaan optimaalisesti.
Fiksuihin ratkaisuihin päästään Leppäsen mielestä silloin, kun automaatiosuunnittelijalla on hankkeessa keskeinen rooli alusta alkaen. Silloin kaikkien on helpompi ymmärtää, miten suunnitteluvalinnat vaikuttavat automaatioon ja toisaalta mitä automaatio mahdollistaa. Järjestelmätoimittajalta voi saada tukea myös tähän roolin vahvistamiseen.
– On tärkeää, että järjestelmätoimittajat pitävät rakennusautomaation merkitystä esillä alalla ylipäätään. On ollut myös hienoa huomata, että he auttavat ja neuvovat konsultteja sekä suunnittelijoita mielellään myös suoraan, vaikka emme olisi varsinaisesti ostamassa mitään.
Toimivat suunnitelmat vievät kuitenkin eteenpäin yhteistä tavoitetta: auttaa rakentamaan entistä energiatehokkaampia ja olosuhteiltaan parempia kiinteistöjä.