Kevät on kiinteistöpäällikön näkökulmasta välikelien vuodenaika, oikullinen ajanjakso, joka sijoittuu lämmitys- ja jäähdytyskauden välimaastoon. Mitä silloin pitää tehdä ja ottaa huomioon, jotta siirtymä kesäkauteen tapahtuu sujuvasti? Katso jutun lopusta kevättöiden muistilista!
Keväällä eletään välikelejä, jossa valmistaudutaan siirtymään lämmityskaudesta jäähdytyskauteen. Kiinteistönhoidon vuosikellossa tämäkin vuodenkierron vaihe tuo mukanaan omat haasteet ja toimenpiteet.
“Välikelit ovat kiinteistönhallinnan kannalta hankalat. Kelien vaihdellessa käy pahimmillaan niin, että kiinteistössä lämmitetään ja jäähdytetään samaan aikaan päällekkäin. Ohjelmat ja prosessit kannattaa kammata läpi, ettei näin käy”, toteaa Fidelixin energia-asiantuntijatiimin tiiminvetäjä Luka Heinonen.
Heinosen suosittelema ehdoton vuotuinen vakiotoimenpide keväällä on ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihto. Jos suodattimet ovat likaiset, puhaltimet joutuvat tekemään ylimääräistä työtä, mikä lyhentää niiden käyttöikää ja näkyy tietysti suoraan energialaskussa.
“Tämä kannattaa ajoittaa siihen, kun hiekoitukset on talven jäljeltä siivottu ja ensimmäinen siitepölykausi on ohi, muuten suodattimet menevät taas tukkoon”, korostaa Heinonen.
Joskus suodattimet ovat saattaneet tukkeutua jo talvella, jos lunta on päässyt kulkeutumaan suodattimiin.
“Jos tukkeutuvat suodattimet työllistävät kiinteistöhuoltoa jatkuvasti, suosittelemme lämpimästi esimerkiksi lumisieppareiden asennusta. Etähallinnalla tällaiset haasteet huomataan nopeasti”, Heinonen sanoo.
Joka vuosi ennen kuin säät lämpenevät, kannattaa tarkistaa myös missä kunnossa jäähdytyslaitteet ovat ja huoltaa ne. Näin ne ovat varmasti valmiina siihen, kun jäähdytyskausi toden teolla alkaa.
”Kesällä jäähdytinhuoltoa ei saa enää yhtä lyhyellä varoajalla kuin vielä keväällä”, Heinonen huomauttaa.
Joissain kohteissa toistuu vuosittain sama mystinen kaava: Ensimmäisten aurinkoisten kevätpäivien myötä lämpötila rakennuksissa vajoaa hyytäväksi. Mistä tämä johtuu?
“Jos lämpötila-anturit on asennettu aurinkoon, automatiikka kuvittelee, että on lämmin, vaikka ulkona olisi miinusasteita. Jäähdytys voi hurahtaa käyntiin ja syntyy dominoefekti: Säätökäyrät on tyypillisesti sidottu ulkolämpötilaan ja lämmityspiireissä menoveden lämpötila-asetus taas seuraa säätökäyrää”, Heinonen havainnollistaa.
Mysteeri on onneksi ratkaistavissa yksinkertaisesti. Jos anturia ei saa siirretyksi pohjoisseinälle suojaan auringonvalolta, sen päälle voi asentaa aurinkosuojan. Turhan jäähdytystarpeen voi eliminoida myös estämällä jäähdytyskoneiden käynti ohjelmallisesti kalenteriohjauksella.
“Etähallinnan avulla tämä toiminta voidaan varmistaa ajankohdasta ja paikkakunnasta riippumatta”, Heinonen summaa.
Energialaskua saadaan pienennettyä käyttämällä lämmön talteenottoa fiksusti. Kun tietää mitä tekee, voidaan ostoenergian hankintaa vähentää ns. pakko-ohjauksella.
“Ideana on, että otetaan lämpöä talteen ikään kuin varastoon, kun ulkolämpötila ylittää tietyn asetusarvon. Käytännössä tiloja ylilämmitetään ilmaisella energialla, jolloin lämpöä varastoituu rakenteisiin. Kun lämpötila laskee, poistoilma pysyy kuitenkin lämpimänä, mikä vähentää ostoenergian tarvetta”, Heinonen kuvaa.
Myös iv-koneiden säätötapojen ajantasaisuus on hyvä tarkistaa.
“Jos tilat tai niiden käyttötarpeet ovat matkan varrella muuttuneet, suunnitelmissa määritetty kaskadi- tai kompensointisäätö ei välttämättä enää ole paras mahdollinen. Energia-asiantuntijan on helppo havaita ongelmakohdat, jolloin voidaan ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Oikea säätötapa parantaa sisäilmaolosuhteita ja säästää energiaa”, Heinonen sanoo.
Myös kiinteistöjen käyttäjät kannattaa Heinosen mukaan valjastaa mukaan järkevään energiankäyttöön.
“Suosittelen lämpimästi panostamaan käyttäjien informointiin esimerkiksi huonesäätimien ja ikkunakaihtimien oikeaoppisesta käytöstä. Jos toimistolla on etätöiden vuoksi loppuviikosta hiljaista tai tyhjää, kaihtimet kannattaa sulkea, ettei lämmennyttä rakennusta jäähdytetä kalliilla turhaan. Tällaisista pienistä puroista kasvaa yllättävän isoja virtoja”, hän vinkkaa.
Heinosella on vinkki hihassa myös kesää varten. Joka vuosi tulee vastaan tapauksia, jossa ilmanvaihtokoneet pyörivät pahimmillaan ympäri vuorokauden, kun asetukset on määritetty ajattelemattomasti. Ratkaisu on yötuuletusten optimointi, eli napakka parin kolmen tunnin tuuletus aamuyön tunteina.
“Kesällä tilat kannattaa tuulettaa tehokkaasti aamuyöllä eli silloin kun on viileintä, jolloin tilat ovat raikkaat, kun ihmiset tulevat töihin. Oikeat asetusarvot ovat tässä siis A ja O. Etänä voidaan varmistaa, että yötuuletus poistaa lämpöä tiloista tehokkaasti”, selittää Heinonen.
Voit myös katsoa tallenteen 7.3 pidetystä webinaarista "Fidelixin kevätvinkit kiinteistöpäälliköille"