Suomessa on pilvin pimein kiinteistöjä, joiden energiankulutuksessa on trimmaamisen varaa: Jokaisesta kiinteistöstä löytyy lämmitys ja ilmanvaihto, mutta harvoissa tapauksissa niiden säädöt on viritetty juuri kyseiselle kiinteistölle ja sen käytölle optimaaliseksi. Lue Fidelixin asiantuntijoiden käytännön vinkit!
Energian säästäminen on aina järkevää, mutta nyt se on noussut erityisen ajankohtaiseksi. Lämmitys ja ilmanvaihto ovat kohteita, joista useimmiten saa viilattua turhaa energiankulutusta pois. Moderneissa, käyttäjäystävällisellä automatiikalla varustetuissa kiinteistöissä energian säästäminen on Fidelixin Head of Service Sales Olli-Pekka Ingetin mukaan yksinkertaisinta.
“Jos uudessa kiinteistössä esimerkiksi lämpötilan asetusarvona on 22, se voidaan vain laskea 21:een, ja automatiikka hoitaa tarvittavat toimenpiteet konepellin alla niin, että lämpötila alenee kiinteistössä tasaisesti ja olosuhteet säilyvät mukavina”, taustoittaa Inget.
Vanhemmissa kiinteistöissä säätö ei valitettavasti ole näin helppoa. Suomen kiinteistökannasta suurin osa on vanhemmalla tekniikalla varustettuja rakennuksia, joiden energianhallinta vaatii enemmän osaamista.
Kaukolämpötaloissa ns. säätökäyrä määrittää, minkä lämpöisenä vesi kiinteistössä kiertää. Esimerkiksi kiinteistöön tulevasta kaukolämpövedestä osa laitetaan kiertämään patteripiiriin noin 40-asteisena, ulkolämpötilasta riippuen.
“Tässä piilee monia säätömahdollisuuksia. Jos esimerkiksi pattereissa kiertävä vesi palaa vielä lämpimänä takaisin, se tarkoittaa että vesi ei ole luovuttanut lämpöään matkan varrella, eli lämpöenergiaa ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla”, Fidelixin Service Delivery Manager Risto Jernberg toteaa.
Tällaisessa tilanteessa etsitään missä on lämpökäyrällä ns. sweet spot, eli missä kohtaa lämpötila kiinteistössä on riittävä, mutta energiaa ei kulu hukkaan vaan se tulee käytettyä tehokkaasti.
“Pudotetaan pattereille ajettavan veden lämpötilaa vaikkapa puoli astetta kerrallaan ja seurataan, miten se vaikuttaa sisälämpötilaan ja kerätään tästä dataa. Aleneeko lämpötila tasaisesti vai vaikuttaako muutos eri puolille rakennusta eri tavoin ja missä kohtaa lämpötila alkaa olla ikävän viileä? Sweet spot löytyy vain kokeilemalla, koska jokainen rakennus on yksilö”, Jernberg havainnollistaa ja huomauttaa, että sama sääntö pätee myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
“Tyypillisesti lattiakiertoon ohjataan noin 35-asteinen vesi. Kannattaa kokeilla, riittäisikö 34 tai jopa 33 astetta”, Jernberg kannustaa.
Säätökäyrät saattavat olla peräisin vuosikymmenien takaa eikä niitä välttämättä ole koskaan otettu lähempään tarkasteluun. Joskus energiankulutuksen taustalla voi olla yllättäviä inhimillisiä syitä.
“Kuulimme tapauksesta, jossa vuosia sitten joku yksittäinen asukas oli valittanut että on liian kylmä. Tämän valituksen vuoksi koko talossa oli nostettu lämpötila 24 asteeseen. Lämmitystä ei oltu koskaan tarkasteltu sen koommin ja kyseinen asukas oli saattanut jo muuttaa talosta pois aikoja sitten, eli lämmittämiseen oli vuosikausia käytetty valtavat määrät energiaa aivan turhaan”.
Vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihdossa löytyy todennäköisesti myös säätämisen varaa. Millä teholla ilmanvaihto käy ja milloin? Ovatko rakennuksen käyttötavat ja -rytmit muuttuneet sen rakentamisen jälkeen? Ilmanvaihdon säädöt eivät välttämättä ole ajan tasalla esimerkiksi siksi, että työnteko ja toimistojen käyttö on mullistunut viimeistään koronan myötä.
“Esimerkiksi 2000-luvun alussa rakennetussa toimistotalossa ilmanvaihto on saattanut jo parikymmentä vuotta toimia sillä oletuksella, että rakennuksessa työskennellään intensiivisesti kello 8–16, jolloin ilmanvaihto käy isolla teholla. Mutta nythän tilanne saattaa olla täysin toinen: voi olla jopa lähes tyhiiä kerroksia, tai vastaavasti väkimäärä toimistossa on voinut tuplaantua, jolloin ilmamäärä ei riitä”, Jernberg kertoo.
Kuten lämmityksessä myös ilmanvaihdon säätökäyrässä määritellään, minkä lämpöisenä ilma jaellaan kiinteistöön. Idea on lämmittää ilmaa niin, että se tuntuu mukavalta, mutta sillä ei kuitenkaan ole tarkoitus lämmittää tiloja. Nyrkkisääntö on, että ilman lämpötila on pari astetta huonelämpötilaa alhaisempi, jolloin ilma saadaan pyörimään huonetiloissa. Se tarkoittaa, että ilma oikeasti vaihtuu eikä kerrostu.
“Joskus säätökäyriä tutkimalla havaitaan, että ilmanvaihto on säädetty liian kuumalle. Tällöin kiinteistöä on ikään kuin ryhdytty lämmittämään ilmalla pattereiden sijaan. Tämä ei ole tarkoitus” Jernberg korostaa.
Monissa kiinteistöissä on parkkihalli, johon ajetaan luiskaa pitkin. Hyvin usein nämä luiskat ovat lämmitettyjä, koska ne halutaan pitää talvikeleilläkin käyttökuntoisina eikä lumen auraaminen ole toimiva ratkaisu. Tällaisissa kohteissa lämmön talteenotto on mahdottomuus, joten asetusten kanssa kannattaa olla tarkkana.
“Luiskia lämmitetään tyypillisesti hyvin suurpiirteiseen tapaan. Pahimmillaan luiskan lämmitys laitetaan päälle syksyllä ja otetaan pois keväällä, välittämättä todellisista keliolosuhteista. Pihalämmityksen toiminta kannattaa ruotia läpi huolellisesti ja katsoa, miten se oikeasti toimii. Onko olemassa anturi, joka seuraa lumisadetta tai ohjataanko lämmitystä esimerkiksi sääennusteen mukaan?” Jernberg havainnollistaa.
Kun rakennuksen säätöjä muutetaan, säätämistä on hyvä tehdä yksi asia kerrallaan. Näin saadaan selkeää dataa ja ymmärrys toimenpiteen vaikutuksista.
“Jos samaan aikaan muutetaan sekä pihalämmitystä että lämmityksen ja ilmanvaihdon säätökäyriä, on vaikea eritellä näiden toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuudessa”, Inget huomauttaa.
Inget ja Jernberg patistavat trimmaamaan energia-asiat nyt kuntoon.
“Jos itselle ei ole aivan selvää, minkälaisessa tilassa kiinteistön energiankulutus on ja kuka niistä on käytännössä perillä, niin nyt kannattaa ottaa härkää sarvista ja selvittää nämä asiat. Jos kiinteistöt eivät vielä ole etähallinnan ja analytiikan piirissä, niin näiden asioiden laittaminen jiiriin ei ole edes suuri kustannus. Jos itseltä ei löydy osaamista tai resursseja esimerkiksi analytiikkaan, niin autamme mielellämme”, Inget toteaa.
Katso aiheesta kertova webinaaritallenne täältä!
Olli-Pekka Inget
olli-pekka.inget@fidelix.fi
+358 400 521 989