Mistä merkeistä tiedät, että rakennusautomaatiojärjestelmä tai sen osat alkavat olla tiensä päässä? Minkälainen projekti saneeraus käytännössä on? Ja mitä konkreettista hyötyä järjestelmän uusiminen tuo arkeen?
Kaikella on aikansa, niin myös rakennusautomaatiolla.
“Jos laitteistojen tekniset käyttöiät alkavat lähestyä loppuaan, kannattaa uusimisprojektiin ryhtyä mieluiten ajoissa ja hallitusti. Näin välttää turhat ongelmat ja pääsee hyötymään edistyneen rakennusautomaation tuomista mahdollisuuksista”, sanoo Fidelixin myyntipäällikkö Jyrki Kankaanpää.
Mikä kertoo saneeraustarpeen ajankohtaisuudesta? Jokainen järjestelmä ryhtyy ennen pitkää antamaan vienoja vinkkejä, että sille on aika tehdä jotain.
“Arjessa tämä saattaa alussa näkyä kaikenlaisina pieninä poikkeuksina normaalista, esimerkiksi lämpötilat saattavat “karata” tai vetää tai ilma ei vaihdu”, Kankaanpää havainnollistaa.
Joskus herätteenä saneeraukselle toimii esimerkiksi rapistuvan järjestelmän aiheuttamat kustannukset.
“Järjestelmä voi ryhtyä antamaan tihenevällä tahdilla hälytyksiä ja kun näitä tulee myös työajan ulkopuolella, se näkyy nopeasti päivystyskäyntien menojen kasvuna”, Kankaanpää toteaa.
“Joskus havahdutaan siihen, että vanhoihin toimilaitteisiin ei enää saakaan varaosia helposti, vaan ne joudutaan tilaamaan kalliilla jostain mistä sattuu saamaan.”
Olivat signaalit mitä tahansa, ne kannattaa siis ottaa tosissaan. Kriittisimpiä ja lyhytikäisimpiä järjestelmän osia ovat valvomolaitteistot, joiden käyttöikä on keskimäärin vain noin viisi vuotta.
“Jos valvomo-PC pääsee hajoamaan, häviää tilannetietoisuus koko järjestelmästä. Vanhemmissa järjestelmissä hälytyksetkin on voitu ohjelmoida valvomon kautta, joten riskit erinäköisille vahingoille ovat melkoiset”, Kankaanpää painottaa.
Monille asiakkaille saneerausprojektien kesto saattaa yllättää. Keskikokoisen ruokakaupan kokoisen rakennuksen automaation saneeraus voi viedä 2 - 3 kuukautta, ja esimerkiksi toimistotalossa, jossa on säätimiä joka puolella, saneeraus saattaa viedä kaikkiaan jopa 8 kuukautta. Miten laitteiden vaihto voi viedä niin paljon aikaa?
“Asiakkaalle näkyvä, heidän tiloissaan tapahtuva työ on vain pieni siivu kokonaisuudesta”, sanoo Jyrki Kankaanpää.
Siinä vaiheessa kun mennään asiakkaan tiloihin uusimaan toimilaitteita, ylivoimaisesti suurin osa saneeraustyöstä on jo tehty.
“Aikaavievintä on toimintojen ohjelmointi esimerkiksi uusiin alakeskusprosessoreihin. Aikataulutuksessa täytyy ottaa huomioon myös se, että talon ulkopuolelta tilattavien laitteiden toimitusajat voivat olla pitkiäkin. Fidelixin omat laitteet saadaan toki nopeasti käyttöön”, Kankaanpää sanoo.
Lähtökohta on, että saneerausprojekti suunnitellaan niin, että asiakaskiinteistön toiminnalle koituvat katkokset ja haitat minimoidaan eikä normaalitoiminta keskeydy.
“Parhaimmillaan ainoa asia, mistä käyttäjä saneerauksen voi huomata on asiakasviestintä jossa siitä kerrotaan.”
Saneeraus toteutetaan pala kerrallaan niin että katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä. Esimerkiksi jos alakeskus vaihdetaan, se liitetään järjestelmään mahdollisimman valmiina.
Tavoitteena on saneerauksen aikanakin pitää olosuhteet mahdollisimman normaaleina.
“Joskus tämä vaatii, että esimerkiksi venttiilit ja ilmastoinnin tulo- ja poistokoneita käytetään manuaalisesti sen aikaa kun laitteita vaihdetaan”, Kankaanpää kertoo.
Fidelixin elinkaaripalveluiden osastopäällikkö Luka Heinonen suosittelee saneerauksen suunnittelussa ajattelemaan laajasti ja toimimaan pitkäjänteisesti. Vanhaa automaatiojärjestelmää ei kannata korvata samanlaisella vaan hyödyntää mahdollisuudet mitä uusiminen tarjoaa.
“Palapelimäisyyden sijaan suosittelen katsomaan kokonaiskuvaa eli koko kiinteistön tarpeita. Saneerauksen yhteydessä on esimerkiksi kustannustehokasta vaihtaa toimilaitteita. Kiinteistön käyttötavatkin ovat todennäköisesti muuttuneet siitä kun aiempi järjestelmä on asennettu”, Heinonen sanoo.
Saneeraus mahdollistaa automaation hyötyjen noston uudelle tasolle.
“Lisäanturointiin kannattaa panostaa. Älykkäät ohjelmat vaativat tiheää anturointia, jotta ne voivat seurata kiinteistön käyttöastetta ja ohjata kiinteistöä energiatehokkaasti. Lämmitysverkkoa voidaan niiden avulla optimoida ja voidaan ottaa esimerkiksi sääennuste mukaan olosuhteiden säädössä”, Heinonen sanoo.
Myös etäyhteys on Heinosen mielestä tänä päivänä ilman muuta must-have.
“Kuka enää tänä päivänä haluaa mennä paikan päälle kuittaamaan hälytyksiä? Etäyhteydellä hälytysten vakavuusasteen voi tarkistaa vaikka omalta kotisohvalta käsin ja siirtää ei-välttämättömät toimenpiteet seuraavaan päivään”, Heinonen sanoo.
Rakennusautomaation saneeraus on Heinosen mielestä loistava tapa muuttaa kiinteistöjä ja niiden käyttöä paremmaksi.
“Kun panostaa entistä tarkempaan rakennuksen ohjaukseen, saa helpomman arjen ja panostus maksaa itseään takaisin alentuneina energia- ja muina kuluina”, hän summaa.