Oletko jo ottanut selvää, mitä SRI tuo tullessaan kiinteistömaailmaan? Jos asia on täysin vieras, niin tässä asia tiivistettynä.
Jos olet tutustunut aiheeseen jo pintaa syvemmältä niin tsekkaa ihmeessä myös blogin toinen osa, jossa käsitellään erilaisia arviointimenetelmiä.
Mikäli työskentelet kiinteistöjen parissa, niin olet ehkä jo törmännyt lyhennelmään SRI. EU on kehittänyt Smart Readiness Indicatoria (SRI) jo muutaman vuoden ajan. Projektimuotoinen valmistelu indeksin luomisesta alkoi joulukuussa 2018. Seuraavia julkistuksia aiheesta odotetaan ensi kesäksi.
Kerron seuraavaksi, mitkä ovat SRI:n tavoitteet ja mitä sillä pyritään mittaamaan.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan EU:n tavoite SRI:lle on ylväs, joskin jo osittain tuttu. SRI:n tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kiinteistöjen älykkäiden teknologioiden hyödyistä keskittyen suurimmalta osin energiansäästönäkökulmaan.
Tämä on loogista, koska energiankulutukseen liittyvillä toimenpiteillä säästetty raha oikeuttaa tekemään investointeja. Taka-ajatuksena EU:lla on myös kannustaa päätöksentekijöitä ottamaan investointipäätöksissään huomioon älykkäät rakennuksiin liittyvät teknologiat ja tukea teknologioiden innovointia.
Samalla saadaan käyttöön yhteinen arviointiasteikko rakennusten älykkyyden mittaamiseksi. Kiinteistöjen arvioinnista älykkyyden suhteen tullee yhteismitallista – melkein.
SRI tarkoittaa rakennukselle annettavaa pisteytystä. Pisteytys myös muuttuu kiinteistölle tehtävien teknisten parannusten myötä.
Esimerkiksi jos aiemmin ilmanvaihto on ollut aikaperusteista ja siirrytään mittaamaan hiilidioksidiarvoja, jonka pohjalta ohjataan ilmanvaihtoa, saa aiempaa paremmat pisteet.
Pisteytyksessä otetaan huomioon laajasti erilaisia asioita aina lämmityksen ohjaamisen mekaniikasta sähkön kysyntäjouston käyttöön. Maksimipisteet eivät kuitenkaan ole kaikille kiinteistöille samat.
Pisteytyksen merkityksestä kerron seuraavassa blogissa tarkemmin.
Pisteytyskategoriat on jaettu kolmeen kategoriaan:
1. Energian säästöön ja kiinteistön toimintaan
2. Käyttäjien tarpeisiin vastaamiseen
3. Sähköverkon tarpeiden täyttämiseen
(tämä osio sisältää käytännössä vain sähkön kysyntäjoustoon liittyviä asioita)
Kolme pääkategoriaa pitävät sisällään omat arviointiperusteensa kiinteistön eri osa-alueiden mittaamiseksi.
Kiinteistön osa-alueita ovat:
1. Lämmitys
2. Käyttövesi
3. Jäähdytys
4. Ilmastointi
5. Valaistus
6. Sähkö (esimerkiksi oma energiantuotto ja varastointi)
7. Sähköautojen lataus (ja autojen akuston hyödyntäminen kysyntäjoustossa)
8. Dynaaminen ulkovaippa (aurinkosuojat, ovien ja ikkunoiden avaamisen kontrollin keinot sekä näiden vaikutus muihin osa-alueisiin)
9. Kiinteistön monitorointi ja hallinta
Pisteytyksessä otetaan huomioon vain kyseiselle kiinteistölle relevantit asiat. Esimerkiksi jos pisteytettävä kiinteistö on aivan kaupungin keskustassa, eikä sillä ole ollenkaan omaa parkkialuetta, ei pisteytys rankaise sähköautojen latausmahdollisuuden puutteesta.
Lopulta kiinteistön saamia kokonaispisteitä verrataan siihen, mitkä vaatimukset kyseiselle kiinteistölle ovat relevantteja. Näin saadaan indeksi, jolla voidaan vertailla kiinteistöjä keskenään.
Edelliseen kappaleen lopussa vinkkasin, että kiinteistöjä pystyy melkein vertaamaan: On huomattava, että mikäli kaksi kiinteistöä saa SRI-indeksiksi 70%, voi niiden teknologia-asteessa käytännön tasolla olla eroavaisuuksia relevanttiusarvioinnin takia.
Kaikkiaan SRI:n tavoite on jalo, ja yhteismitallisuuteen pyrkivää mittaustapaa on jo kiinteistökenttään kaivattu. Kaikki toimenpiteet, jotka kannustavat kiinteistöjen toimivuuteen ja älykkäiden ratkaisujen yleistymiseen ovat mielestäni tervetulleita.
Haluan painottaa sanaa ”kannustaa”, koska jokainen kiinteistö on oma kokonaisuutensa niin käyttötarpeensa kuin käyttäjiensäkin kautta. Kaikkien kiinteistöjen toimivuuden nykytaso on syytä ymmärtää ja nykytasoa peilata kiinteistön käytön tavoitteisiin – oli SRI:tä tai ei.