Tulevaisuudessa rakennusautomaatioautomaatiojärjestelmät monipuolistuvat ja tuottavat valtavasti tietoa kiinteistön olosuhteista ja niiden muutoksesta. Tarvitaan rohkeita avauksia ja uusia käytäntöjä, jotta tietoa myös pystytään hyödyntämään rakennusten elinkaaren hyväksi.
Talotekniikan tuottaman tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, mutta toistaiseksi tiedon hyödyntäminen on vielä lähtökuopissa. Voisi jopa sanoa, että kiinteistönomistajat ovat osin hautautuneet poteroihinsa odottamaan jonkun muun näkemyksiä tai enemmän selkeyttä kokonaiskuvaan.
Koko alan yhteinen haaste on tiedon tallentamisen tapa. Kiinteistönomistaja omistaa totta kai kiinteistöistään syntyvän datan, mutta jos yhteistä tallentamistapaa ei ole, eri kumppaneiden laitteista tai palveluista syntyvää tietoa ei ole mahdollista yhdistää. Mitä kiinteistönomistaja silloin tiedolla tekee?
Tarvitaan tiedon harmonisointia. Parasta olisi, jos kiinteistössä syntyvä tieto olisi avointa ja kaikkien hyödynnettävissä niin laitteiden, palveluiden kuin kiinteistöjen kehittämisessä. Suuri mahdollisuus olisivat julkiset rajapinnat, joiden kautta pääsisi käsiksi isoon määrään erilaisista kiinteistöistä kerättyä tietoa. Silloin voisi hakea tietoa tietystä rakennustyypistä, joka toimii tietyllä tekniikalla ja saada laajempaa ymmärrystä tällaisten rakennusten käyttäytymisestä.
Yksi ratkaisu voisi olla nykyistä laajempi EU-sääntely, sillä unioni on jo rakentamassa yhteistä mallia älyn lisäämiseen kiinteistöissä.
Kokonaisvaltainen ajattelu johtaa parhaaseen lopputulokseen
Tiedon hyödyntäminen voi synnyttää kokonaan uusia ideoita kiinteistöjen ja talotekniikan kehittämiseen. Kiinteistönomistajien, yhtä lailla kuin järjestelmän valmistajienkin vastuulla on huolehtia siitä, että näkökulma kiinteistöihin ei muodostu turhan kapeaksi tai pirstaloituneeksi.
Markkinoilla toimii jo nyt yrityksiä, joiden näkökulma kiinteistöön on tiukasti vaikkapa sisäilman parantaminen. Energiankulutus, sisäilmaolosuhteet ja talotekniset järjestelmät muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jonka yhteen osaan kajoaminen vaikuttaa väistämättä myös muihin.
Meillä laitevalmistajilla näkökulma on koko prosessin toiminnan optimoinnissa ja tasapainon säilyttämisessä. Kokonaisvaltainen ajattelu johtaa vaikkapa siihen, että kun ilmanvaihtokone optimoidaan toimimaan mahdollisimman hyvin, parannetaan yhtä aikaa sekä sisäilmaolosuhdetta että energiatehokkuutta.
Alan kehitys vaatii uudenlaisia ominaisuuksia myös rakennusautomaatiojärjestelmän laitteilta. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa laitteiden ja erilaisten järjestelmien pitää verkottua nopeasti ja helposti – toisin sanoen laitteiden halutaan kommunikoivan jatkuvasti keskenään.
Muutos tarkoittaa huomion suuntaamista korkeatasoiseen tietoturvaan sekä rajapintapalveluihin, jotka toimittavat rakennusautomaation tuottamaa tietoa jatkojalostettavaksi erilaisiin palveluihin.
Rohkeita muutoksen ajureita tarvitaan
Miten paljon ja miten nopeasti älyn ja hyödynnettävissä olevan datan lisääntyminen sitten muuttaa alaa, riippuu paljon automaatiosuunnittelijoista ja järjestelmän käyttäjistä, mutta myös kiinteistönomistajista. Moni pitää edelleen kiinni siitä, että tiedon seuranta ja tulkinta ovat pelkästään ihmisen vastuulla, vaikka kone tekisi muutamassa sekunnissa analyysit, vertailut ja päätelmät, joihin ihmiseltä kuluu kaksi päivää.
Koneen tekemä analyysi ei ole kuitenkaan aukoton, ja siksi asiantuntijaa tarvitaan edelleen tarkistamaan ja vahvistamaan tulokset sekä tekemään päätökset tiedon pohjalta. Koneita ei tarvitse pelätä, vaan ne kannattaa valjastaa käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.
Juuri nyt on oikea aika hankkia näkemystä ja tieto–taitoa, jonka pohjalta kiinteistönomistajat pystyvät päättämään, miten tietoa jalostetaan, missä muodossa jalostettua tietoa hyödynnetään ja ennen kaikkea millaisia päätöksiä tiedon perusteella pitää pystyä tekemään.
Antti Koskinen
Product Lead
