Kiinteistöpäällikön ja kiinteistönhuollon ammattilaisten työhön liittyy tätä nykyä olennaisesti kiinteistöjen ympäristöstandardien seuraaminen ja säännöllinen vastuullisuusraportointi. Raportoinnilla osoitetaan, että kiinteistö toimii vastuullisesti, sekä lisätään ympäristöllisen ja taloudellisen vastuullisuuden läpinäkyvyyttä kaikkien kiinteistön osapuolien; omistajien, käyttäjien ja hallinnon välillä. Tässä artikkelissa Fidelixin Antti Koskinen jakaa ajatuksiaan siitä, mikä on vastuullisuusraportoinnin rooli kiinteistöjen näkökulmasta ja miten voimme helpottaa sen tuottamista. Lue lisää!
Mitä vastuullisuusraportointi pitää sisällään?
Aikana, jona ilmastonmuutoksen vaikutukset on saatava kuriin keinolla millä hyvänsä, on tärkeää, että myös kiinteistöt kantavat kortensa kekoon. Kiinteistöpäälliköillä on tässä suuri vastuu siinä mielessä, että heidän on pystyttävä osoittamaan, että rakennus tai kiinteistö toimii sille asetettujen vastuullisuusstandardien tai -tavoitteiden mukaan.
Miksi vastuullisuusraportointi on tärkeää kiinteistöpäälliköille?
Vastuullisuusraportoinnin sujuvuus on tärkeää ensinnäkin siksi, että kiinteistöihin kohdistuu tänään ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin lainsäädännöllisiä velvoitteita mm. päästöjen ja ekologisuuden suhteen. Rakennusteollisuuden mukaan tällä hetkellä jopa 40 % kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta kulutetaan rakennuksissa ja ne tuottavat myös kolmasosan kaikista päästöistämme.
Kiinteistöpäälliköiden on pystyttävä konkreettisesti osoittamaan omien kiinteistöjensä ilmastonmuutosta ehkäisevät toimenpiteet ja niiden vaikutus läpinäkyvästi. Tämä onnistuu helpoiten luotettavan ja kattavan raportoinnin avulla.
Toisaalta myös kiinteistön käyttäjät ja yritykset vaativat yhä useammin dataa kiinteistön vastuullisuudesta omiin vastuullisuus- tai ympäristötavoitteisiinsa pääsemiseksi. Päätöksentekijät tekevät valintoja vastuullisuus edellä ja myös kumppaneilta vaaditaan kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Voi esimerkiksi olla, että yritys haluaa nähdä kiinteistönomistajan teettämän vastuullisuusraportin ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista varmistuakseen, että luvatut ja toteutuneet ympäristöteot ovat linjassa. Kun kaikki data esimerkiksi energiankulutuksesta ja kiinteistön hiilijalanjäljestä löytyy yhden työkalun alta, eikä ripoteltuna eri taulukoihin ja ruutuvihkoihin, säästyy kiinteistöpäälliköltä runsaasti aikaa ja resursseja.
Kiinteistön vastuullisuusraportointi lähtee ympäristöluokituksista ja standardeista
Vaikka yritysvastuulaki ei ole vielä rantautunut Suomeen, on lähes jokaisella yrityksellä oma vastuullisuusohjelmansa, tai -standardi, jonka noudattamiseksi on sitouduttava vähentämään päästöjä, pienentämään hiilijalanjälkeä, edistämään sidosryhmiensä hyvinvointia ja niin edelleen.
Monilla kiinteistöillä onkin nykyään käytössään tiettyyn ympäristöluokitukseen tai sertifiointijärjestelmään perustuvia toimintaperiaatteita, jotka säätelevät prosesseja ja niiden optimointia aina rakennusvaiheesta käyttöönottoon. Suomessa muutamia yleisimpiä näistä ovat:
Leed-sertifiointi
LEED-sertifiointijärjestelmä: Yhdysvaltalainen LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, joka pyrkii vähentämään kiinteistöjen ympäristökuormitusta ja parantamaan ympäristötehokasta rakentamista.
BREEAM-luokitus
BREEAM-luokitus: BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on englantilainen ympäristötehokkaiden kiinteistöjen luokitusjärjestelmä, joka LEED:n tavoin ohjaa rakennuksen ympäristöystävällistä suunnittelua, rakentamista ja käyttöä.
RTS-ympäristöluokitus
RTS-ympäristöluokitus: Rakennustietosäätiön ylläpitämä ympäristöluokitus, joka ottaa erityishuomioon Suomen olosuhteet rakentamisessa ja kiinteistöjen vastuullisessa hallinnoimisessa.
WELL Building Standardi
WELL Building Standardi: Standardi, joka vie vastuullisuuden askeleen ympäristöä ja ekologisuutta pidemmälle. WELL kiinnittää huomiota rakennuksen viihtyvyyteen ja siihen, tukeeko tila ja ympäristö käyttäjiensä hyvinvointia seitsemän eri kategorian kautta. Näitä ovat sisäilmasto, vesi, ravitsemus, valo, kuntoilu & liikkuminen, viihtyvyys ja ihmismieli.
Kiinteistöjen näkökulmasta eri ympäristöluokitusten ja standardien noudattaminen edellyttää esimerkiksi vastuullista energiankäyttöä ja -kulutusta, kaukolämmönkulutusta ja niistä johdettujen hiilidioksiidipäästöjen kurissa pitämistä.
Mittaustietoa monen lähteen kautta vai yhdestä alustasta?
Kuten mainitsin, vastuullisuusraportointi saattaa aiheuttaa kiinteistöpäällikölle monenlaista päänvaivaa. Rakennusautomaation tuottama data eri osa-alueista saattaa olla monen alustan ja salasanan takana ja sen yhteen parsiminen voi vaatia paljon aikaa ja vaivaa. Hajanaisen raportoinnin lisäksi on todennäköistä, että eri kiinteistöissä on käytössä eri sertifikaattijärjestelmät tai ympäristöluokitukset. Näin ollen myös raportointimalleja saattaa olla useita, mikä lisää vastuullisuusraportoinnista syntyviä harmaita hiuksia. Nyt kysynkin:
Miten sinä hoidat kiinteistösi vastuullisuusraportoinnin?
Keräätkö tietoa monesta eri lähteestä, joissa esim. valaistus, energiankulutus, vedenkulutus, sisäilmaolosuhteet, äänitasot, tai muiden osa-alueiden mittaustieto tulee eri palveluntuottajilta? Rakennatko tai rakentaako joku työntekijöistäsi raportin tai eri raportit itse, ja onko se koettu hankalaksi vai hyväksi tavaksi?
Tarvitsetko apua raportoinnin ristiaallokossa? Meiltä Fidelixiltä saattaa löytyä ongelmiisi nopea ja käytännönläheinen apu. Flow_how -työkalumme avulla datankeruu rakennusautomaatiosta on mahdollista toteuttaa keskitetysti. Sen avulla tieto voidaan koostaa valmiiksi pureskeltuna valmiiseen raporttimalliin. Jos käytössäsi on jo jokin raportointijärjestelmä (esimerkiksi Microsoft Power BI, tai vastaava), voidaan yhteysrajapinnan välityksellä tieto yhdistää suoraan järjestelmääsi. Toisin sanoen saat valmiin raportin ajantasaisesti suoraan rakennusautomaatiojärjestelmästä raportointijärjestelmääsi.
Vastuullisuusasiat ja niistä raportointi saattavat näyttäytyä monelle kiinteistöalan ammattilaiselle raskaana kulueränä johon uppoaa kohtuuttomasti työtunteja ja resursseja. Uskon vakaasti, että kun se tehdään oikeilla työkaluilla, voidaan raportoinnin avulla parantaa esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuutta, löytää parempia energiamuotoja ja tukea kestävää kehitystä. Kun data ja tulokset otetaan huomioon jokapäiväisessä aherruksessa ja panostetaan siihen, että raportointi nähdään jatkuvatoimisena seurantana, kääntyy vastuullisuusraportointi tuottavaksi toiminnaksi, joka synnyttää parempaa laatua ja tehokkaita kiinteistöjä.
Olen aidosti kiinnostunut kuulemaan, olisiko Fidelix flow_how:sta hyötyä kiinteistöjen vastuullisuusasioissa ja kestävän kehityksen raportoinnissa. Haluamme olla osana auttamassa luomassa ympäristövastuullisia kiinteistöjä, joten kerro, voisiko tehokkaamman vastuullisuusraportoinnin avulla löytyä sinunkin tiesi parempaan tuottavuuteen?
Lataa alta ilmainen flow_how -opas ja tutustu sen hyötyihin ja toimintaan lisää:
Opas kiinteistön datalähtöiseen johtamiseen Flow_how:n avulla. Lue lisää mistä Flow_how:ssa on kyse, ja miten se säästää sinun aikaasi ja kallisarvoisia resurssejasi.