Rakennusautomaatiojärjestelmän toimivuuteen ja sen elinkaaren pituuteen voi vaikuttaa huomattavasti oikea-aikaisilla ja oikeanlaisilla toimenpiteillä. Fidelixin aamukahviwebinaarissa kuultiin Luka Heinosen vinkit aiheesta.
Rakennusten automaatiojärjestelmien elinkaari kestää noin 10 – 15 vuotta. Elinkaaren alussa järjestelmä rakennetaan ja asennetaan. Sen jälkeen alkavan takuuajan aikana sitä testataan ja säädetään, jotta järjestelmä saadaan toimimaan käytännössä mahdollisimman hyvin.
”Rakennuksen valmistuminen on hyvä aloituspiste sille, että siitä voidaan automaation avulla kehittää parempi”, toteaa Fidelixin energiapäällikkö Luka Heinonen.
”Takuuaikana järjestelmästä niin sanotusti hiotaan terävimmät kulmat pois. Säätöjä täytyy tehdä vähintään ensimmäisen vuodenkierron verran, jotta esimerkiksi uuden rakennuksen ilmastointi ja lämmitys saadaan tasapainoon”, hän selittää.
Asiantuntijat voivat nopeuttaa takuuajan haasteiden etsimistä, korjaamista ja toiminnan tarkistamista, joka suoraan minimoi projektihenkilöiden takuuaikana käyttämää aikaa.
”Talotekniikan ammattilaiset voivat säätää järjestelmät toimimaan energiatehokkaasti jo alusta lähtien niin, että olosuhteet pysyvät loppukäyttäjillä tavoitearvoissa”, Heinonen summaa.
Takuuajan jälkeen seuranta, raportointi ja optimointi suositeltavaa
Takuuajan jälkeen vastuu järjestelmän toiminnasta siirtyy kiinteistöhuollolle. Pienenä riskin paikkana on, että jos huoltohenkilöstö ei ole syvällisesti perehtynyt automaatiojärjestelmän toimintaan, joku voi muuttaa esimerkiksi lämmityksen säätökäyriä, ilman että mietitään tai ymmärretään, mitä vaikutusta sillä on rakennuksen toimintaan kokonaisuutena.
”Joskus järjestelmät ja kiinteistön prosessit tuppaavat myös vaan jäämään oman onnensa nojaan. Suosittelemme lämpimästi hyödyntämään asiantuntijapalveluita järjestelmän seurantaa, raportointia ja optimointia varten”, Heinonen sanoo.
Seurannalla nähdään, miten kiinteistöä käytetään tosielämässä, jolloin datan pohjalta voidaan hyödyntää automaattisia optimointiratkaisuja ja sopeuttaa järjestelmien toimintaa todelliseen tarpeeseen.
”Raportoinnin avulla kiinteistön omistaja saa ajankohtaista tietoa kiinteistön tilasta sekä huolto- ja optimointitarpeista”, Heinonen kertoo.
Noin viiden vuoden jälkeen järjestelmään on hyvä joka tapauksessa tehdä päivityksiä. Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja rakennuksen käyttötarpeet ovat voineet muuttua yllättävänkin paljon.
”Esimerkiksi korona-aika muutti toimistokiinteistöjen käyttötarpeita todella radikaalisti”, sanoo Heinonen.
Hyvällä huollolla pidempi elinkaari
Rakennusautomaatiojärjestelmän säännöllinen huoltaminen ja päivitys on Heinosen mukaan erittäin suositeltavaa. Paitsi että se pidentää järjestelmän elinkaarta, se säästää monelta päänvaivalta: Kahdesti vuodessa, ennen lämmitys- ja jäähdytyskautta tehdyissä sopimushuolloissa varmistetaan, että kaikki toimilaitteet, kuten venttiilit, toimivat niin kuin pitää ja että ohjelmistopuoli on ajan tasalla.
”Rakennusautomaation huoltosopimus on verrattavissa vaikka kattourakoitsijan huoltosopimukseen. Se tarkoittaa, että ammattilainen käy säännöllisin väliajoin katolla putsaamassa rännit ja tarkastamassa katon kuntoa ja tekemässä tarvittavia paikkauksia. Näin kiinteistön omistajalla on yksi huoli vähemmän ja tarkka tieto kiinteistön kunnosta”, Heinonen vertaa.
Uusi järjestelmä uudelta pohjalta
Kun järjestelmä on ollut käytössä vuosikymmenen ja yli, hyvinkin hoidettu järjestelmä alkaa vääjäämättä lähestyä elinkaarensa loppupuolta. Heinonen suosittelee lämpimästi, että rakennusautomaatiojärjestelmää ei uusita ja saneerata sokeasti vanhojen suunnitelmien pohjalta, vaan rakennetaan ajan hermolla oleva, moderni järjestelmä.
”Vanhaa järjestelmää ei missään nimessä kannata ”kopioida” vanhan pohjaksi, vaan kannattaa rakentaa uusi, älykkäämpi ja ajantasainen järjestelmä. Olemme mielellään tukena jo suunnitteluprosessissa, koska järjestelmää kannattaa kehittää eteenpäin alusta lähtien. Meiltä on mahdollista saada vaikka ehdotuksia energiatoimenpiteille säästöarvioineen. Esimerkiksi lisäanturoinnit ja säätötapamuutokset ilmanvaihtokoneille mahdollistavat energiatukien hakemisen ja saamisen”, Heinonen vinkkaa.
Heinosen mielestä rakennusautomaation elinkaarta voisi verrata vaikka tietokoneeseen.
”Tottakai tietokoneen elinkaari on lyhyempi, mutta periaate on sama: Muutamien vuosien jälkeen kone hidastuu, jolloin siihen saadaan päivityksillä lisää käytettävyyttä ja lisävuosia. Jossain vaiheessa eteen tulee piste, jossa on tarve hankkia uusi kone, mutta joitain komponentteja voidaan kuitenkin edelleen käyttää”, hän vertaa.
”Toisin kuin tietokoneissa, rakennusautomaation elinkaari voi ulottua jopa 15 vuoteen, jos siitä pitää hyvää huolta”, summaa Heinonen.
